< Takaisin

   Katodinen suojaus on seuraus galvaanisesta korroosiosta!

   -Vapaata sanaa uhrianodien käytöstä ja tärkeydestä.

 

• Miksi veneissä, veneiden moottoreissa, potkuriakseleissa on anodi, eli vanhalta nimeltään uhrisinkki?
• Milloin nämä pitäisi vaihtaa ja miksi?
• Mitä anodia kannattaa käyttää omassa veneessä?
• Mistä tiedän oikean anodimäärän?

 

Paljon kysymyksiä asiasta, joka on harmaana alueena yksityisveneilijöille, mutta päivänselvää ammattivenekunnalle. Sähkölaitteet ja alumiiniveneet ovat yleistyneet yksityiskäytössä, joten oman veneen kunto on hyvä tarkastaa heti lukemisen jälkeen. Alumiiniveneessä, jossa ei ole ainuttakaan uhrianodia syöpyy merivedessä alta aikayksikön. Tämä on todella kallista korjata, sillä ainoa oikea vaihtoehto on vaihtaa pohjalevyt uusiin. Edullisemmin voi korjata hitsaamalla pohjan pistesyöpymät sisäpuolelta, mutta tämä ei takaa rungon pitkäikäisyyttä ja turvallisuutta vaan aiheuttaa ison vuotoriskin vielä myöhemmäksi.

 

   Miksi alumiinivene syöpyy?

Elektrolyytin kanssa kosketuksissa olevalla metallilla on luonnollinen taipumus menettää elektronejaan ja syöpyä. Tämä on hapettumisen ilmiö, joka aiheuttaa sähkökemiallista korroosiota. Jos taasen kaksi kosketuksessa toisiinsa olevaa metallia ovat upotettuna samaan elektrolyyttiin, eli näissä tapauksissa veteen, luo tämä yhtälö ns. akun. Reaktiivisempi (anodi) näistä kahdesta metallista menettää elektroninsa ja toinen jää jäljelle (katodi). Makkaraperunoina selvennän, eli epäjalompi metalli uhrautuu jalomman tieltä.

Kalliilla testillä voit testata tämän teorian tiputtamalla esim. poranterän, HST-ruuvin tai vastaavan veneen pilssiin ja kaadat vettä litran samaan kohtaan ja annat olla yhden veneilykauden. Tulokset voivat yllättää ja veneen saa jättää ensi kaudeksi telakalle.

Toisena esimerkkinä voidaan pitää tapahtumaa, jossa veneeseen on asennettu pronssinen potkuri (potentiaali (-) 280 mV), joka on kiinnitetty haponkestävästä teräksestä tehtyyn potkuriakseliin ((-) 550 mV). Tämä taasen on kiinnitetty moottoriin, joka oletettavasti on valmistettu teräksestä. Tämä paketti on asennettu alumiinirunkoiseen veneeseen ((-) 650 mV), jonka tuloksena runko on tämän paketin heikoin lenkki ja tulee tämän paketin anodiksi ja alkaa syöpymään ensimmäisenä. Tähän on syytä lisätä uhrianodi, jolloin alumiinirunko kääntyy näin ollen katodiksi.

 

• Galvaaninen korroosio on aina väistämättä läsnä. Kahden eri metallin välinen potentiaaliero synnyttää sähkökorroosion.
• Epäjalompi metalli syöpyy jalomman tieltä.
• Uhrianodi, eli ns. "sinkki" estää rungon syöpymisen.

 

   Ratkaisuvaihtoehdot

Tätä reaktiota ei voida välttää, ellei pidä venettä aina kuivalla maalla. Kuivan maan veneily menettää hohdokkuutensa ja veneilyn tarkoitusperän suhteellisen pian, joten ratkaisu on suojata vene anodeilla. Anodi on tällöin oltava reaktiivisempi kuin mikään veneessä oleva metallinen osa, joka on kosketuksissa veteen. (Runko, köli, sisäperävetolaite, akseli, potkuri, rungon läpiviennit jne.) Ennen muinoin on käytetty toimivaksi todettua sinkkiä, josta uhrianodi on saanut Turuilla ja toreilla ”alias” -nimensäkin. Sinkki ei kuitenkaan toimi niin hyvin kuin kulttimaineensa kertoo. Veden pitää olla melko suolapitoista, jolloin sinkki on hyvä. Olen myös ymmärtänyt, että sinkistä vapautuu myrkyllisiä ainesosia mereen, joka ei taasen tee ympäristölle hyvää. Magnesium-anodi toimii hyvin makeissa järvivesissä, mutta on kallis valmistuksen vaarallisuuden ja saatavuuden takia. Suomen meriolosuhteissa, joka on pääosin murtovedeksi luokiteltavaa suolapitoisuutensa ansiosta, suosittelen ehdottomasti alumiinianodia. Tämä toimii meressä ja järvessä ja tämän voi laittaa teräs ja alumiiniveneisiin. Alumiinianodin seos on tehty huomattavasti uhriutuvammaksi kuin veneen alumiinimateriaali. Tämä on suhteellisen halpa, kevyt ja nykyaikainen. Alumiinianodi on 25% tehokkaampi kuin sinkkianodi varsinkin Suomen murtovesissä. Alumiinianodeita löytyy myös Suomessa valmistettuja muotoanodeita, joka vaikuttaa myös polttoainekulutukseen. Andotin on syytä tarkastaa joka veneilykauden päätteeksi ja vaihtaa uuteen, kun anodia on jäljellä noin 70–80 % alkuperäisestä. Tuolloin anodi on jo pienentynyt ja teho on heikentynyt, jolloin vaihto on tarpeen. Anodeissa ei kannata pihistellä sillä mieluummin vaihdan anodit, kun ostan uuden veneen tilalle.

 

• Anodi on syytä olla aina veneen rungossa ja nämä on syytä tarkastaa säännöllisesti.
• Sinkkinen anodi toimii suolapitoisessa vedessä, mutta ei makeassa- tai murtovedessä.
• Magnesiuminen anodi toimii makeissa vesissä, kuten järvet.
• Alumiinianodi toimii parhaiten murtovesissä, kuten Suomen meret. Tämä toimii myös järvissä ja erittäin suolapitoisissakin meriolosuhteissa. Alumiinianodi toimii aina vähintään yhtä hyvin kuin sinkkinen.

 

   Mitoitus ja apu

Mitoitettaessa anodien määrää on syytä huomioida, että liiallinenkaan suojaus ei ole hyvästä. Optimaalisen anodimäärän saa mitattua veneen ja veden välisellä potentiaalieromittauksella. Kun tästä tulee kysyttävää tai tarvitset potentiaalieromittauksen, ole minuun heti yhteydessä. Varataan yhdessä aika, kun vene on kotisatamassa ja käydään tekemässä mittaus yhdessä. Tulkitaan mittaustulokset ja ehdotan toimenpiteitä tarpeen mukaan. Ei ole väliä sijaitseeko veneen kotisatama Oulussa tai Helsingissä. Minä tulen sinne missä apua tarvitaan. Tarjoan sinulle tarpeellisen paketin anodeita myöden ja pystyn myös lähettämään ne, jos olet mitoittanut veneesi anodit jo ennestään. Huomioithan, että mittaus on hyvä tehdä kerran vuodessa. Varsinkin jos veneen kotisatama muuttuu tai naapuriin on muuttanut teräsvene.

 

• Potentiaalieromittauksella saadaan mitattua veneen anoditarve.
• Tulen mittaamaan potentiaalieromittauksen kotisatamaanne.
• Tarjoan teille tarvittavat alumiinianodit. Voin asentaa ns. "pilkkianodit" heti paikan päällä ja jättää ensi kerran telakointiin anodit valmiiksi.
• Potentiaalieromittaus ja uhrimetallit ovat halpa vakuutus veneen pitkäikäiseen toimivuuteen.

 

         

 

Soita ja kysy lisää. Vastaan mielelläni ja selvitän asian yhdessä asiakkaan kanssa.

 

Tomi

0503090773 / tomi@blatek.fi